2015/06/14



hassua miten aika pysyy
tai oikeastaan ei,
se kulkee pysähtymättä



tekisi mieli pysähtyä hetkeksi, 
jäädä kyydistä ja pitää tupakkatauko seuraavalla pysäkillä ennen kuin matka jatkuu
mutta vauhti ei hidastu

aika vie mukanaan tasa-arvoisesti tapahtumista, niiden syvyydestä, leveydestä tai pituudesta riippumatta
aina samaa tahtia
välillä hetket tunuvat liikahtamattomilta mutta
todellisuuden valossa ne paljastuvat kahta nopeammiksi



ja ennen kuin olen valmis liikkumaan seuraavat kilometrit liukuvat jo allani
                                                                                                                 

hölmistyneenä seison tien reunassa ja katson kun aika juoksee
aikaa seisahtua vain liikennevaloihin, jos sitäkään





ensimmäisenä päivänä käskettiin pysähtelemään jotta kesä tuntuisi pitemmälle, tuntuu että maailma on pysäytellyt minua puolestani.
vihertävän hämärässä piilopaikassa tyhjennän ajatuksiani väriliiduilla kellertävään paperiin, sellaiseen johon ei pysty mustalla tussilla päälle piirtämään. hetki vielä ennen kuin kadotan kotoisan sekasorron lattialtani ja ovien takaa.
pikkuhiljaa luon nahkaani ja asetan ensimmäiset esineet pahvilaatikon pohjalle,
järjestän sotkua
vaatekaapissani ja pääni sisällä.
vaikutan kuulemma levänneeltä, joka päivä peilistä katsoo joku tasapainoisempi ihminen.
hassua, miten omat alku- ja loppupisteet ovat helpommin hahmotettavissa ja samalla tuntuu että ääripäät vain hylkivät toisiaan.
odotan että kesä sirottelee poskilleni pisamat ja tehtävänsä, kaikki on vielä niin alussa.
en jaksa olla levoton ja vierellä yksi itkee kaipuutaan toisen luo vaikka kuinka hukutan rakkauteen,
surullisesti tiedän vielä jokin päivä samaistuvani.


                                                        2/10  lomaviikkoa                        6/12 kuukautta
kysyn näinkö aika todella kuluu
ja aika vastaa myöntävästi

2 kommenttia:

Hymyilytä mua !