2015/03/15

vaalenevia sinisen sävyjä



oon kirjoittanut aika paljon viimeaikoina
koulun
mielen
tulevaisuuden
tasapainon
aamuyöiden
unettomuuden vuoksi

oon maalannut kukkia ja vetänyt lukemattomia väriä vaihtavia viivoja
katsonut peitevärien valumista jotka ostin vuosi sitten lähettääkseni elämäni toiseen suuntaan

oon kuunnellut pariisin kevättä
odottanut kesää

ollut etsimässä
hukassa olemisen rajamailla

oon halunnut olla hyvä
niin hyvä
että riittäisin itselleni
ja äiti sanoo huokaisten autonratissa elämän keventyvän heti kun tajuan kokoajan riittäväni
psykologian tunnilla sanottiin ihmisen vertaavan itseään ja onnellisuuttaan sen hetkiseen ympäristöön, enkä aina osaa olla vertaamatta

oon ajatellut
että tää kai on sitä nuoruutta,
kun kaikki tuntuu joltain tai ei yhtään miltään

ajatellut
että jos kirjoittaisin pelkkiä löytörunoja
jäisin itse puuttumaan

nyt aurinko lämmittää vaikka hävitin aurinkolasini ja hypin alas koulun ikkunalaudoilta
mulle kuuluu hyvää
opettelen pitkän talven jälkeen jättämään sanan kai edeltävän lauseen perästä pois
uskon kaiken turhan sulavan lumen mukana
ja lasken huomaamattani kynnystä nauramiselle

oon alkanut taas tuntemaan kylmiä väreitä

välillä kyyneleiden kuivuneet vanat poskilla kertovat tunteiden vuotamisesta
kasvot muuttuvat muistojen maailmankartaksi
merkkaavat pakoreittejä leukaa pitkin

ja välillä ympäriltä kuuluu satoja nauruja
ja istumme vaatehuoneen lattialla juhlavaatteet päällä päistämme sekaisin

mutta jos yksi ilta voisi muutta koko elämän
tulisiko se silloin kun minä päätän
vai kun ilta

tuntuisiko muutos soluissa ja verisuonissa ihon alla
vai kahden vuoden päästä tavassa jolla nään pölyhiukkaset ilmassa


ehkä jokin päivä vaan tietää

12 kommenttia:

  1. siis en nyt tiedä mitä kirjottaisin. ihanaa tekstiä. pus ♥

    VastaaPoista
  2. Haluisin kommentoida jotain sykähdyttävää, mutten näin pitkän matikan pyöriessä taustalla osaa keksiä muuta kuin että olipa ihana teksti, kirjotat hirmu nätisti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos paljon ♥️ silkkaa ihanuutta tämäkin kommentti, oioi

      Poista
  3. Taidan rakastaa sitä, kuka oot kun kirjotat. Oot kuin minä muutama vuosi sitten, tunnen riittämättömyyttä hetkittäin yhä. Sulla on viisas äiti, terkkuja! Joillain on vaan taito osata koskettaa sanoilla. Älytöntä, kiitos kun jaat. Oot uskomattoman rohkea, tiedäthän sen? On hienoa tietää, ettei oo yksin. Pimeimmät tunnit antaa eniten, mutta myös ottaa. Kiitos vielä, oot ihana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi apua, oon häkeltyneen onnellinen sun kommentista, mieletöntä että sanot noin just mun teksteistä ja että jollakulla on aikaa kirjoittaa just mulle jotain noin ihanaa ja aitoa.
      oot niin oikeassa ja viisas. sä riität, kuka ihana sitten oletkaan ja ei, et todellakaan oo yksin
      sana ihana toistuu liian usein tässä viestissä, mut mun on todella vaikea keksiä mitään muuta sanaa.
      kiitos miljoonasti, oot ihana

      pusuja
      <3

      Poista
  4. Sadly, I can't read what you have written but the picture is really nice.

    VastaaPoista
  5. mieletöntä tekstiä

    VastaaPoista

Hymyilytä mua !